Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 24.2.2023 saakka: karoliina.rimhanen@luke.fi
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
Vihannesten tuotanto avomaalla sisältää haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmen webinaarin sarjassa pureudutaan kasvinsuojelun nykytilaan ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Kolmannen webinaarin teemana on viljelyn talousasiat ja jaksaminen. Tule kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja ja vaihtamaan ajatuksia vihannesalan näkymistä.
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi 13.10 Integroitu kasvinsuojelu, IPM, toimii − kokemuksia ja näkökulmia, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi, esityksen pdf 13.30 Kommenttipuheenvuoro: IPM toimii? Luomuvihannesviljelijä Antti Vehnämäki, Ryypän tila, Hauho, IPMWorks havaintomaatila 13.50 LukeKaskas-sovelluksen hyödyntäminen tuhoojaseurannassa, Anne Nissinen, Luke, esityksen pdf 14.15 Keinoja luontaisten vihollisten tukemiseen, Sari Himanen ja Pirjo Kivijärvi, Luke, esityksen pdf 14.45 Loppukeskustelu
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi 13.10 Pajuhake perunan tautien torjunnassa, Marika Rastas, Luke 13.35 Maan mikrobit ja niiden merkitys porkkanan varastotautien hallinnassa, Taina Pennanen ja Terhi Suojala-Ahlfors, Luke, esityksen pdf 14.00 Uudet rikkakasvit vihannestuotannossa – Pentti Ruuttunen, Luke, esityksen pdf 14.25 Kommenttipuheenvuoro: tulevaisuuden kasvinsuojelumenetelmät, Mika Virtanen, MTK 14.45 Loppukeskustelu
Webinaari 3: Kannattava ja menestyvä vihannestuotanto
13.00 Avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi 13.10 Maatilan rahat ja johtaminen, Veli-Matti Jalli, ProAgria Länsi-Suomi, esityksen pdf 13.40 Tuotantokustannukset ja kannattavuus vihannestuotannossa – laskelmista apua talouden hallintaan, Anu Koivisto, Luke, esityksen pdf 14.15 Vihannesyrittäjän jaksaminen jatkuvassa muutoksessa, erityisasiantuntija Riitta Seppälä, MTK-Satakunta ry, esityksen pdf 14.45 Loppukeskustelu
Tervetuloa kuulemaan laadukkaan nurmen tuotannosta poroille, naudoille ja lampaille sekä keskustelemaan käytännön haasteista ja ratkaisukeinoista liittyen maan hoitoon, biologiseen typensidontaan ja talouteen. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.
aika: tiistai 28.3.2023 klo 9.30–15 paikka: Lapin AMK, Jokiväylä 11, Borealis-sali, Rovaniemi. Esityksiä voi seurata myös etäyhteydellä. Osallistumislinkki lähetetään ennen tapahtumaa etäosallistujille.
Tervetuloa kuulemaan maanparannusaineiden ja viherlannoituksen hyödyistä ja käytöstä vihannestuotannossa ja keskustelemaan käytännön ratkaisukeinoista vihannesmaiden hoidossa. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.
Ohjelma 11–12 Lounas 12.00 Tervetuloa, Gunta Cirule, Apetit Ruoka Oy 12.05 Maanparannus ja viherlannoitus kestävässä vihannestuotannossa
Maatalouteen kohdistuvia odotuksia, Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
Maanparannus vihannesviljelyssä, Tapio Salo, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
Viherlannoitus vihannesviljelyssä, Pirjo Kivijärvi, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
12.50 Viljelijäkyselyn tuloksia: kestävyyttä edistävät tuotantomenetelmät puutarhatiloilla, Emma Kaakko, Puutarhaliitto, esityksen pdf 13.10 Viljelijäpuheenvuoro, Olli Kause, esityksen pdf 13.30 Viljava vihannesmaa: keskustelua ratkaisuista, esityksen pdf Iltapäiväkahvi 15.20 Keskustelun yhteenveto 15.30 Tilaisuus päättyy
Tilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskuksen Viljava vihannesmaa – kestävä tuotanto (VIIVI)- ja Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalla (MURU)-hankkeet sekä Apetit Ruoka Oy.
Oletko pohtinut apilan lisäämistä nurmiseoksiin? Apilanviljelyn lisäämisellä on kustannushyötyä. Tässä webinaarissa aiheena apilan viljely ja käyttö nautojen ruokinnassa. Kuulet ruokinnan ja kasvintuotannon asiantuntijoiden neuvoja ja tutkimustietoa sekä viljelijän kokemuksia. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton.
aika: ti 21.03.2023 klo 10.00-12.00
paikka: Teams-etäyhteys, linkki lähetetään ilmoittautuneille, etäyhteyden linkki löytyy tapahtuman lähestyessä myös tästä alta
Miten viljelyn monipuolistamisella voitaisiin ratkoa maatalouden haasteita niin luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kuin taloudellisen kannattavuuden osalta? Diverfarming-hankkeessa tehty video kertoo viljelyn monipuolistamisen tarpeista, taustasta ja hyödyistä. Video
Miten kivennäismaiden peltojen maaperään voisi viljelytoimilla kerryttää hiiltä? Millaisia peltokokeita hiiliviljelystä on Suomessa lähiaikoina tehty tai parhaillaan menossa? Millaisia havaintoja peltokokeissa on tehty hiilen kerryttämisestä ja sen tutkimisesta? Webinaarissa tutkijat esittelevät erilaisia hiiliviljelyyn liittyviä peltokokeita ja niiden havaintoja.
webinaari ke 14.12.2022 klo 10-12
Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Webinaari on kaikille kiinnostuneille avoin ja maksuton.
10.00 Miten muokkaus ja maanparannusaineet voisivat auttaa hiilen kerryttämisessä? (HiiletIn-hanke) tutkimusprofessori, Jari Hyväluoma, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
10.15 Miten erikoiskasvien sekaviljelyllä voi lisätä hiilisyötettä? (FutureCrops 2.0 ja BioColour-hankkeet) erikoistutkija, Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
10.30 Miten monihyötyisillä regeneratiivisilla viljelytoimenpiteillä voisi kerryttää peltoihin hiiltä ja miten pienen muutoksen voisi mitata? Koetoiminnan haasteet (STN MULTA-hanke) professori, Jussi Heinonsalo, Helsingin yliopisto, esityksen pdf
10.45 Hiiliviljelyn vaikutusten todentaminen nurmilla ja viljoilla (STN-MULTA, CROPLANT-hankkeet) tutkimuskoordinaattori, Layla Höckerstedt, Ilmatieteen laitos, esityksen pdf
11.00 Miten viljelytoimenpiteet vaikuttavat nurmenviljelyn kasvihuonekaasupäästötaseeseen sekä nurmen juuristoon? (JuuriHiili, CarboNurmi ja OrmiNurmi-hankkeet) tutkija, Sanna Kykkänen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
11.15 Haasteita ja mahdollisuuksia hiiliviljelyn demonstraatiokokeissa maatiloilla – kokemuksia Viljellään viisasti –hankkeesta, erikoistutkija, Oiva Niemeläinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
11.25 Mitä työkaluja viljelijöille tarjolla hiilen kerryttämisen arviointiin? kehityspäällikkö, Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto, esityksen pdf
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
Oletko havainnut maa-aineksen kulumista pelloillasi? Onko pelloillasi eroosioherkkiä alueita? Minkä verran eroosio vie pelloilta maata ja hiiltä Suomessa? Webinaarissa esillä myös hiilikartoitusta! Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa kuulolle ja keskustelemaan!
Ohjelmassa:
Eroosioherkkyyskartta toimenpiteiden kohdentamisen tukena, Timo Räsänen, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija, esityksen pdf
Miten suorakylvö vaikutti eroosioon savimaalla? Henri Honkanen, Luonnonvarakeskuksen tutkija, esityksen pdf
Tuloksia Luken huuhtoumakenttien hiilikuormista Noora Manninen, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija, esityksen pdf
Hiilikartoituksesta varmuutta maatilan ilmastotoimiin Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö, esityksen pdf
Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 28.11. saakka: elisa.koskinen@luke.fi.
Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.
Blogin kirjoittajat: Elisa Koskinen (Luke), Karoliina Rimhanen (Luke), Hannu Känkänen (Luke), Ville Korpelainen (Livia), Riitta Savikko (Luke)
Varsinaissuomalaisille viljelijöille suunnatussa kyselyssä selvitettiin ajankohtaisia maatalouden haasteita. Taloudellisen kannattavuuden ohella viljelijöitä huoletti henkilökohtainen jaksaminen ja työvoiman saanti sekä jatkajan löytyminen ja tulevan jatkajan selviytyminen muuttuvassa toimintaympäristössä.
Elonkierron syksy. Kuva Paula Häyrinen / Luke.
Taloudellinen epävakaus vaikuttaa suoraan tilallisten toimintakykyyn ja motivaatioon. Tuottajahintojen laahaava nousu ei riitä kattamaan tuotantokustannuksia ja moni miettii, miten ensi vuoden tuotantopanokset voidaan hankkia, jos edellisiäkään ei ole maksettu. Maksuvalmius sakkaa herkästi varsinkin kotieläintiloilla, joissa kassavirran puskurit ovat muutenkin olleet pieniä.
Kaikilla tiloilla tilanne ei ole yhtä huono, mutta kriisiaika lisää tilojen välistä eriarvoisuutta. Negatiivisen kierteen korjaavaa parempaa satovuotta on odotettu jo pitkään, mutta sitä ei ole tullut tai isomman sadon hyöty on valunut suuriin kustannuksiin.
Merkittävä haaste maatilojen toiminnalle on myös ilmastonmuutos ja erityisesti muuttuneet sääolot. Varsinais-Suomen alueella kuivuus on ollut suurin satoa rajoittava tekijä viime vuosina. Yhtä lailla haasteena pidettiin myös maatalouspolitiikkaa, byrokratian suurta määrää sekä säädösten epäjohdonmukaisuutta. Myös luottamuspula viranomaisten ja tuottajien välillä nousi kyselyn vastauksissa esiin, minkä koettiin hankaloittavan yhteistyötä. Esimerkkinä mainittiin tukien maksatusaikataulujen muutokset ja niistä ilmoittaminen viime tingassa.
Koetut haasteet konkretisoituvat tiloilla erilaisina hankaluuksina. Niistä suurin on maksuvalmiuden pienentyminen eli kuinka rahat riittävät laskujen maksuun. Jo valmiiksi huonoilla kantimilla ollut talous ei kestä viime aikoina puhjennutta energiakriisiä. Energiakriisi heijastuu kaikkiin tuotantopanoksiin hintojen nousuna ja sen kautta koko tuotantoon.
Varautumistaso taas määrää sen, kuinka paljon energiakriisi vaikuttaa tilan tuotantoon. Parin viime vuoden aikana taloudellisen puskurin kerääminen yllättäviin menoihin on ollut hankalaa ja puskureita on säästämisen sijaan jouduttu käyttämään. Tämä entisestään huonontaa tai jopa estää tilan tulevaisuuden suunnittelua ja kehittämistä. Tätä myötä motivaatio viljelyyn ja maatalouteen laskee ja huomio kiinnitetään muihin asioihin.
Kun tulevaisuuden suunnitelmat jäävät, jäävät myös tilan jatkuvuutta turvaavat korvausinvestoinnit, joita tarvittaisiin koneiden uusimiseen ja tuotantorakennusten korjaamiseen, jotta työn tekeminen onnistuisi myös jatkossa. Kohonneet hinnat ja saatavuusongelmat vaikeuttavat kaikkien investointien toteutumista ja niitä lykätään helposti hamaan tulevaisuuteen. Tämä vaarantaa sukupolvenvaihdoksien onnistumisen ja tuotannon jatkuvuutta tilalla.
Kyselyn mukaan varautumisen tasot eri riskitekijöihin vaihtelevat. Monilla tiloilla on varauduttu sähköhäiriöihin ja veden saantiin jo entuudestaan hyvin, sillä maalla sähkökatkot ovat olleet yleisiä varsinkin ennen maakaapeleiden tuloa. Peltojen kunnolla taas on merkitystä ilmastonmuutokseen varautumisessa. Mitä paremmassa kunnossa peltojen rakenne on sitä paremmin ne pystyvät puolustautumaan sään ääri-ilmiötä vastaan ja tuottamaan satoa. Varautumisen taso vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tila pystyy sopeutumaan muutokseen ja jatkamaan toimintaa muutoksista huolimatta.
Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke, Livia Tuorla, Luomumpi Varsinais-Suomi-hanke ja MTK-Varsinais-Suomi järjestävät yhdessä työpajan Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista Tuorlassa 22.11.2022. Tule hakemaan vauhtia tulevaisuuden suunnitteluun ja keskustelemaan maatalouden ilmastoviisaudesta ja muutosjoustavuudesta työpajaan. Edetään pienin askelin ja pohditaan, miten muutoskestävä maatila rakentuu ja miten muutokseen voidaan varautua.
