Tervetuloa webinaariin: Valkuaisruokinnan ABC, osa 3: Puna-apilan viljely ja käyttö lypsylehmien ruokinnassa
Webinaarissa Luke Maaningan tutkijat Sanna Kykkänen ja Sari Kajava käsittelevät puna-apilan viljelyyn ja lypsylehmien ruokintaan liittyviä kysymyksiä ja tutkimuksia. Esityksen jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Webinaarin järjestävät ViiMa- ja N-Fiksu hankkeet.
Alustus tallennetaan, keskusteluosiota ei tallenneta.
Ilmoittautumisen vahvistusviestissä saat Teams-linkin webinaariin. Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Kimalainen hunajakukalla. Kuvaaja: Sari Himanen / Luke
Maaliskuussa on ARMAS-hankkeessa tarjolla tapahtumia ja tietoa luonnon monimuotoisuudesta Suomen maatalousympäristössä ja huoltovarmuudesta ruokajärjestelmässä sekä riskeihin varautumisesta maataloudessa. Tulossa on myös työpajoja vihannestuotannon tulevaisuudesta. Muut hankkeet järjestävät tapahtumia mm. vuokrapeltojen kasvukunnosta, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, kosteikkojen perustamisesta ja kannattavuudesta. Uutiskirjeessä mukana kaksi kyselyä. Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeestä löydät aiemmin MURU-hankkeessa järjestettyjen tapahtumien materiaaleja. Maaliskuun uutiskirje luettavissa täällä.
Miten maa- ja metsätaloudessa voi varautua energiahuollon haasteisiin? Entä tulviin ja metsäpaloriskeihin? Teknologian lisääntyessä tiloilla on yhdeksi haasteeksi nostettava kyberturvallisuus. Miten pelastuslaitos ja puolustusvoimat näkevät varautumisen prioriteetit? Alkutuotannolla on tärkeä rooli huoltovarmuuden ylläpidossa. Poikkeusolojen lisäksi varautuminen helpottaa monenlaisten normaaliolojen häiriöiden kanssa selviämistä. Maa- ja metsätaloudessa jokaisen tilan toimintatavat ovat yksilöllisiä kokonaisuuksia. Toiminnan suunnittelussa ennakoinnille ei välttämättä kuitenkaan jää riittävää aikaa ja tiedon puute voi rajoittaa sitä. Tervetuloa kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan maa – ja metsätiloihin kohdistuviin riskeihin varautumisesta. Tiedonvälityksellä ja ajatusten vaihdolla verkostoidutaan ja oivalletaan yhdessä.
Ohjelma
8:30-9:00 Aamukahvit
9:00 Tervetuloa, tutkija Merja Högnäsbacka Luke, Armas-hanke / MTK Isokyrö
9:10 Varautuminen kunnan näkökulmasta, kunnanjohtaja Tero Kankaanpää, Isonkyrön kunta, kalvot (pdf)
9:20 Huoltovarmuus, varautuminen ja valmiuslaki maatiloilla, valmiusasiantuntija Jaakko Pukkinen, kalvot (pdf)
9:45 Metsäpaloriskit, MMT Henrik Lindberg, kalvot (pdf)
10:10 Tulvat ja niihin varautuminen, Erika Saarenpää ja Juhani Huhtamäki, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, kalvot (pdf)
10:35 Kyberturvallisuuden perusasioita maatiloilla, projektipäällikkö Matti Saari, SeAMK, kalvot (pdf)
11:00 Huoltovarmuus ja maatilan energia-asiat, toimitusjohtaja Matti Alakoskela, Thermopolis Oy, kalvot (pdf)
11:20-12:30 Lounas (MTK Isokyrö tarjoaa)
12:30 Pelastuslaitoksen näkökulma teemaan, pelastusjohtaja Harri Setälä, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
12:50 Maatilojen vakuutusasiat – hyvä tietää, kehityspäällikkö Eero Järvenpää, LähiTapiola
13:15 Turvallisuuspoliittinen tilannekuva ja VAP -toiminta, evl Pasi Heinua ja kapt Matti Kujala, Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimisto
13:45 Viljelijäpuheenvuoro: Antti Hyppönen, Hyppösen Tila
14:05-14:15 Päätössanat, erityisasiantuntija Risto Lauhanen, SeAMK, Tulimyrsky-hanke, kalvot (pdf)
Järjestäjät: Luonnonvarakeskus (ARMAS-hanke), Seinäjoen ammattikorkeakoulu (TULIMYRSKY- hanke) ja MTK Isokyrö
Paikka: Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki) ja livestriimi
Globaalisti maataloutta pidetään yhtenä suurimmista luontokadon aiheuttajista, mutta Suomessa tilanne on toisin. Maatalousympäristöä on Suomen pinta-alasta vähän, vain seitsemän prosenttia. Maataloutta, viljeltyjä peltoja, avoimia peltoaukeita ja kotieläintuotantoa laiduntamiseen, tarvitaan turvaamaan biodiversiteettiä, luonnon monimuotoisuutta. Vastaavasti monimuotoinen luonto hyödyttää maataloutta.
Tervetuloa kuulemaan, millainen on Suomen maatalousympäristössä luonnon monimuotoisuuden nykytilanne ja tulevaisuus. Mitkä tekijät ylläpitävät ja vaalivat, mitkä heikentävät monimuotoisuutta? Entä millainen rooli kotieläintuotannolla on luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa? Tilaisuudessa kuulemme myös, miten luonnon monimuotoisuus näkyy maatalousyrittäjien jokapäiväisessä työssä ja toisaalta mitä se tarkoittaa elintarvikeyritysten vastuullisuustoimissa.
Mistä maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudessa on kyse? Alustajana Sari Peltonen, kasvintuotannon kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto
Miten maatalousympäristön lajisto on muuttunut? Keskustelemassa Janne Heliölä, tutkija, Suomen ympäristökeskus & Eliisa Malin, viljelijä, Vierelän tila
Miten kotieläintuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen?Keskustelemassa Marketta Rinne, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus & Aino Wathen, maidontuottaja, Toukolan tila
Paneelikeskustelu: Miten biodiversiteetti näkyy yritysten vastuullisuustoimissa? Paneelin vetäjänä yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila, ProAgria Keskusten Liitto. Panelisteina: viljanhankintajohtaja Tero Hirvi, Fazer Mylly, pääsihteeri Jari Luukkonen, WWF, vanhempi neuvonantaja Liisa Pietola, Sitra, asiantuntija Jukka Rantala, MTK
Tapahtuman järjestivät ProAgria Keskusten Liitto ja Luonnonvarakeskuksen koordinoima ARMAS-hanke (Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään – valtakunnallinen maaseutuhanke).
Elintarvikehuolto on olennainen osa huoltovarmuutta. Elintarvikehuollon tehtävänä on turvata väestön riittävä ravinnon saatavuus, laatu ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Ruokajärjestelmän eri osissa, kuten maatiloilla, elintarvikkeiden jalostuksessa, jakelussa, kaupassa ja ruokapalveluissa voidaan parantaa huoltovarmuutta erilaisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi maataloudessa tarvittavien tuontiraaka-aineiden ja -tuotantopanoksien osuutta voitaisiin vähentää ravinne-, energia- ja valkuaisrehuomavaraisuutta parantamalla. Toisaalta ruokajärjestelmän monimutkaisuus lisää haavoittuvaisuutta. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Kehittämistoimien pohjaksi webinaari tarjoaa tietoa elintarvikehuollon huoltovarmuuden nykytilanteesta ja tavoitteista ja tutkimustietoa kestävämmästä ruokajärjestelmästä. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!
9.05 Elintarvikkeiden huoltovarmuus kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus, kalvot (pdf)
9.35 Elintarvikkeiden huoltovarmuus Suomessa, Csaba Jansik, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
10.10 Ruokamarkkinoiden tuontiriippuvuus Suomessa, Marja Knuuttila, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
10.45 Miten kohti omavaraisempaa ja agroekologisempaa ruokajärjestelmää, Kari Koppelmäki, tutkijatohtori, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, kalvot (pdf)
11.15 Chattikysymysten vastaamista ja huomioita keskusteluun, Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus
11.30 Mentimeter-tuloksia ja kiitokset, Riitta Savikko, tutkija, Luonnonvarakeskus
Mentimeter-vastausten kooste (pdf) kahdesta kysymyksestä:
Mitä huoltovarmuus maataloudessa ja ruokajärjestelmässä sinulle tarkoittaa?
Mitä näette tärkeinä tekijöinä ruoan huoltovarmuudessa alueellisesta näkökulmasta?
Miltä näyttää vihannestuotannon tulevaisuus? Mitkä tavoitteet ohjaavat tuotannon, markkinoiden ja kulutuksen kehitystä vuoteen 2035 mennessä? Näihin kysymyksiin pureudumme webinaarissa, joka kokoaa yhteen alan toimijat keskustelemaan vihannestuotannon tulevaisuudesta.
Ohjelmassa asiantuntijapuheenvuoroja satovaihteluiden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja markkinoiden kehityksestä. Keskustelussa pohdimme yhdessä konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka vievät alaa kohti kestävämpää ja kannattavampaa suuntaa.
Tervetuloa mukaan!
Ohjelma 9.00 Tervetuloa, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke 9.10 Satovaihtelu ja sen hallinta tulevaisuudessa – viljelijöiden näkemyksiä, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke, kalvot (pdf) 9.20 Maan kasvukunnon tulevaisuus: haasteet ja keinot, Tapio Salo, Luke, kalvot (pdf) 9.40 Markkinat ja arvoketjut, Csaba Jansik, Luke, kalvot (pdf) 10.00 Ryhmäkeskustelu: Polut toivottuun tulevaisuuteen, vetäjänä Terhi Suojala-Ahlfors, Luke 11.15 Päivän yhteenveto ja seuraavat askeleet 11.30 Tapahtuma päättyy
Tapahtuman järjestivät Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (VIIVI), Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi), Kasviksia suomalaisille – tuotanto ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoteen 2035 mennessä (VegUp) ja Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeet.
Hur ser den önskade framtiden för grönsaksproduktionen ut? Vilka är de viktigaste målen som kommer att forma produktion, marknader och konsumtion fram till 2035? Vi kommer att dyka ner i dessa frågor i en workshop som samlar branschaktörer för att diskutera de framtida vägarna för grönsaksproduktion. Programmet kommer att innehålla expertpresentationer om ämnen som hantering av skördevariationer, förbättring av markförhållanden och marknadsutveckling. Tillsammans kommer vi att diskutera konkreta mål och åtgärder för att främja den önskade utvecklingen av grönsaksproduktionen.
Varmt välkommen att bygga en hållbar framtid för grönsaksproduktion!
13:00 Inledning, Nina Sevelius, SLF 13:05 Vad lärde vi oss om grönsaksproduktionen och dess lönsamhet i Hortihub-projektet, Nina Sevelius, SLF, bildmaterial 13:20 Hur få unga intresserade av grönsaksodling, Pia Smeds, Luke, bildmaterial 13:40 Aktuellt inom grönsaksodling, Juho Ahlberg, Berner 14:00 Grupparbete; Stigen mot den önskade framtiden inom grönsaksproduktionen (friland) 15:15 Samandrag och nästa steg 15:30 Avslutning
Svenskspråkiga grönsaksodlare, rådgivare, lantbrukslärare och lantbruksutvecklare från hela Svenskfinland är välkomna att delta.
Evenemanget arrangeras i samarbete med Mångfunktionella odlingsmetoder på grönsaksgårdar (HYÖTY), Med ekonomiskt kunnande mot en konkurrenskraftig frilandsodling (HortiHubi), Food education for the future samt Försörjningstrygghet och resiliens i livsmedelssystemet (ARMAS)-projekten.
Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeen päätavoite on vahvistaa maaseudun ja ruokajärjestelmän toimijoiden osaamista ja kehittää Suomen ruokajärjestelmän huoltovarmuutta, resilienssiä (eli muutosjoustavuutta) ja ilmastoviisautta. Keinoina ovat tiedonvälitys, ruokajärjestelmän toimijoiden verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen edistäminen sekä ratkaisuiden yhteiskehittäminen.
ARMAS-hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Savonia-ammattikorkeakoulu oy valtakunnallisena maaseutuhankkeena vuoden 2027 loppuun asti. Hanke rahoitetaan Hämeen ELY-keskuksen kautta.
Ilmastoviisaasta ja muutosjoustavasta maataloudesta ja ruokajärjestelmästä tiedonvälitystä aiemmin tuottanut Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) – valtakunnallinen tiedonvälityshanke päättyi vuoden 2024 lopussa.
Miten päästäisiin kohti kestävää maataloutta, maaseutua ja ruokajärjestelmää? Kuinka rakennetaan ilmastoviisasta ja muutosjoustavaa maaseutua? Mistä voimavaroja ja muutoskestävyyttä maidontuotantoon? Millaisia ovat nykyisen ruokajärjestelmän ydinhaavoittuvuudet, ja millaisia toimia tarvitaan, jotta ne voitaisiin poistaa?
Webinaarissa päästään kuulemaan kokemuksia ja oppeja näihin teemoihin syventyneistä MURU-, RD4- ja RUOKAVARMA-hankkeista. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!
malleja muualta Euroopasta ilmastoviisaan maatalouden tiimoilta Evecsa-hankkeen kautta: https://climatesmart4agri.eu/
keksiä uusia innovatiivisia ja hauskoja tapoja havainnollistaa asioita, näin voi saada teemaa esiin mediassakin. Esim. kalsaritestihaaste, siinä maatiloilla haudattiin naisten alushousuja peltoon maan kasvukunnon havainnollistamiseksi (mikrobit popsivat myös puuvillaa). Olipas mediassa mylläkkää sen jälkeen. Kalsaritesti – keino havainnoida maaperäelämää
tarinallistaminen, esim. Finscapes- hankkeessa kehitetään tarinoita ilmastonmuutoksen sopeutumiseen https://www.syke.fi/hankkeet/finscapes (loppuseminaari ja sessio 2)
muutosareena-menetelmä, jossa kerätään eri taustaryhmien ihmisiä keskustelemaan, luomaan yhteistä visioita ja suunnittelemaan ja tekemään käytännön toimia sitä kohti (toteutettu esim. Hämeenkyrössä) lisätietoja
https://www.farmertime.fi/ Farmer Time Finland mahdollistaa yhteistyön tuottajien sekä lasten ja nuorten kanssa. Lapset ja nuoret voivat istua luokkahuoneessa tai tietokoneen edessä, ja maanviljelijä välittää puhelimensa kautta reaaliaikaista tietoa jokapäiväisestä työstään peltojen, eläinten, kasvien ja koneiden kanssa.
Aika: ti 11.2.2025 klo 9.00–12.00 Paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö
Miltä näyttää vihannestuotannon toivottu tulevaisuus? Mitkä ovat keskeisimmät tavoitteet, jotka muovaavat tuotantoa, markkinoita ja kulutusta vuoteen 2035? Näihin kysymyksiin sukellamme työpajassa, joka tuo yhteen alan toimijat keskustelemaan vihannestuotannon tulevaisuuden poluista. Ohjelma sisältää asiantuntijaesityksiä mm. satovaihteluiden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja markkinoiden kehityksestä. Keskustelussa pohdimme yhdessä konkreettisia tavoitteita ja toimia, joiden avulla edistetään vihannestuotannon toivottua kehitystä. Lämpimästi tervetuloa rakentamaan vihannestuotannon kestävää tulevaisuutta!
Ohjelma
9.00-9.30 Aamukahvi 9.30 Tervetuloa, Ville Korpelainen, Livia ja Karoliina Rimhanen, Luke 9.40 Satovaihtelu ja sen hallinta tulevaisuudessa – viljelijöiden näkemyksiä, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke kalvot (pdf) 9.50 Maan kasvukunnon tulevaisuus: haasteet ja keinot, Tapio Salo, Luke kalvot (pdf) 10.10 Markkinat ja arvoketjut, Csaba Jansik, Luke kalvot (pdf) 10.30 Ryhmäkeskustelu: Polut toivottuun tulevaisuuteen, vetäjänä Karoliina Rimhanen, Luke, yhteenveto ryhmäkeskusteluista (pdf) 11.45 Päivän yhteenveto ja seuraavat askeleet, vetäjänä Karoliina Rimhanen, Luke 12.00 lounas (omakustanteinen)
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.Tapahtuma järjestetään vain läsnätapahtumana. Ohjelman jälkeen on mahdollista osallistua yhteiselle omakustanteiselle lounaalle.Tapahtumassa voi kommentoida ja keskustella myös ruotsin kielellä. Du kan även kommentera och diskutera på svenska.
Tapahtuman järjestävät Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (VIIVI), Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi), Kasviksia suomalaisille – tuotanto ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoteen 2035 mennessä (VegUp) ja Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeet yhteistyössä Livia Tuorlan kanssa.
Tulo-ohjeet ja kartta Saavu 110-tieltä Tuorlan liittymästä (keltainen nuoli) ja käänny oikealle. Parkkipaikat ovat koulurakennuksen jälkeen Tuorlantien oikealla ja vasemmalla puolella (P-merkit). Sisäänkäynti koulurakennukseen punaisten nuolten osoittamista ovista. Auditorio on koulurakennuksen toisessa kerroksessa (sininen rasti). Kartta
Lisätietoja Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255
