Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Blogin kirjoittajat: Karoliina Rimhanen (Luke), Antti Luomala (AhlmanEdu), Ansa Palojärvi (Luke)

Maaperän ravintoverkko eli eliöyhteisö koostuu maaperäeläimistä kuten lieroista, hyppyhäntäisistä ja sukkulamadoista sekä mikroskooppisen pienistä alkueläimistä, rihmamaisista mikrosienistä ja yksisoluisista bakteereista. Maaperäeliöt ovat pieniä ja huomaamattomia otuksia, joita esiintyy runsaslukuisina maaperässä, yhdessä teelusikallisessa maata jopa satoja sukkulamatoja ja miljoonia bakteerisoluja. Yhdessä eliöt muodostavat maaperään moninaisia ravintoverkkoja. Kasvien juuret, juurieritteet sekä olki ja muut kasvintähteet ovat ravintoverkkojen energiansaannin perusta.

Maaperän ravintoverkon eliöt ovat monin tavoin merkityksellisiä ekosysteemien toiminnan kannalta ja niiden keskeistä roolia pellon kasvukunnossa ja tuottavuudessa on vasta vähitellen alettu ymmärtämään. Monipuolinen ja hyvinvoiva maaperän eliöyhteisö huolehtii nimittäin maan biologisen toiminnan ja monimuotoisuuden ylläpitämisestä, maan vedenläpäisy- ja pidätyskyvystä sekä ravinteiden kierrosta. Eliöt helpottavat esimerkiksi kasvien typen saantia, sillä ne mineralisoivat orgaanista typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Niiden tiedetään myös auttavan kasvitautien torjunnassa.

Ravintoverkot vaikuttavat myös hiilen kiertoon, mahdollistaen hiilen varastoitumisen pysyvään muotoon maaperässä ja tämän johdosta niillä on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Peltoekosysteemin resilienssin eli muutosjoustavuuden kannalta maaperän ravintoverkoilla on siten hyvin tärkeä merkitys. Maan kasvukuntoa parantamalla ravintoverkot kehittävät monin tavoin ekosysteemin vastustuskykyä ja häiriöiden sietokykyä, edistäen näin myös ilmastonmuutokseen varautumista.

Muutokset maaperän ravintoverkon koostumuksessa ja yhteyksissä vaikuttavat ratkaisevalla tavalla ekosysteemien toimintaan ja pellon kasvukuntoon. Maaperän biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja siitä seuraavat vaikutukset ekosysteemien toimintoihin ovat suuria huolia maan tuottokyvyn ja myös ympäristön kannalta.

Maataloudessa viljelytoimet ohjaavat maaperän toimintoja. Siksi monipuolinen kasvivalikoima, maan tiivistämisen välttäminen ja maltillinen muokkaus sekä eloperäisen aineksen – kuten bioaktiivisen kompostin ja kompostiekstraktin – lisäys ovat keinoja, joilla maaperäeliöstö voidaan saada viihtymään omalla peltolohkolla.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta Tampereelle 16.11.2022
Tuottoa maanhoidosta – työpaja tarjoaa käytännönläheistä tietoa maaperän kasvukunnon merkityksestä ja mahdollisuuden keskustella aiheesta tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa. Haluaisimme kuulla, mitä ajatuksia maan kasvukunnon hoito Sinussa herättää. Minkälaisia vaikutuksia tavoittelet maaperän kasvukunnon edistämisellä ja minkälaisia muutoksia olet huomannut omalla pellollasi?

Voit kertoa mielipiteesi kyselyssä

Ilmoittaudu tilaisuuteen täältä

Lämpimästi tervetuloa!

Järjestäjät: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle, AhlmanEdu, MTK-Pirkanmaa

Tuottoa maanhoidosta – voiko uudistava viljely auttaa kustannuskriisissä? Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista
16.11.2022 klo 9.30–15.30 AhlmanEdu, Selinin sali, Hallilantie 24, 33820 Tampere

9.30 Aamukahvi

10.00 Työpajan avaus, Heidi Tanhua AhlmanEdun toimitusjohtaja

10.05 Maaperän ravintoverkko on uudistavan viljelyn perusta tutkija Adam B. Cobb, SoilFoodWeb, tulkkaus suomeksi

10.35 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus

11.00 Kasvukunnon edistäminen maatiloilla, pirkanmaalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia

11.15 Maaperän ravintoverkon toiminta viljelijän eduksi, erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus

12.00–13.00 Omakustanteinen lounas, AhlmanEdun Ravintola Anna

13.00 Viljelijän puheenvuoron otsikko Philipp Mayer, Mantereen tila, Lempäälä

13.15 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaa

13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu

Iltapäiväkahvi noin klo 14

15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto

15.30 Tilaisuus päättyy